Kuvakilpailu

Tämä on nyt vaan pikapostaus, viikonloppuna kirjoitan todennäköisesti vähän enemmän sitten :)

Ilmoitin Usvan kuvakisaan ja olis ihan mahtavaa, jos voisitte käydä äänestämässä Usvan kuvaa :) Usvan kuvaan pääset TÄSTÄ.

Kiitos jo etukäteen!

Hyviä uutisia

Sain varattua meille hallivuoron läheisestä koirahallista kerran viikossa, ihan mahtavaa! Vihdoinkin päästään oikeasti treenaamaan halliin, vaikkakin itsenäisesti. Esimerkiksi paikkamakuuta on talvella aika hankala treenata muuten kuin ihan täällä meillä sisällä, joten huippua, että nyt on edes kerran viikossa hyvä paikka missä harjoitella. Hallissa on myös agiesteet, joten niihin voidaan tutustua samalla. Meillä on vuoro tiistaisin eli muutaman päivän päästä mennään ekan kerran hallille. Oon tästä niin innoissani, Usvakin pääsee totuttelemaan halliin, kun ei sellasessa olla vielä oltu. Ja halli on ihan kävelymatkan päässä, tulee sinne kävellessä lämmiteltyäkin samalla :)

Täällä kotona ollaan jatkettu sivulletuloharjotuksia niin, että kutsun Usvan sivulle mun takaa. Pentu tekee jo aika hyvin ja varmaan kohta voidaan siirtyä vähän vaativampiin harjoituksiin. Otetaan kuitenkin päivä kerrallaan :)

Naksuttelua

Mä ostin pari viikkoa sitten naksuttimen ja ollaan nyt alettu sen avulla treenaamaan. Usva on ehdollistunut naksulle tosi hyvin ja tajusi nopeasti sen idean. Ollaan naksun avulla jatkettu sivulletuloharjoituksia, perusasento kun on meillä vielä ihan kesken. Treeniä ollaan tehty niin, että jätän Usvan istumaan/seisomaan/makaamaan ja kävelen itse yhden tai kaksi askelta eteenpäin niin, että koira jää mun taakse. Sieltä sitten kutsun sen sivulle. Tänään suurin osa sivulletuloista oli onnistuneita, pikkunen teki tosi hyvin :) Pikkuhiljaa lisätään vaikeutta ja aletaan harjoitella sivulletuloa eri suunnista kunhan Usva tajuaa ihan kunnolla perusidean.

Usva on myös oppinut naksun avulla uuden tempun, merkin kiertämisen. Merkkinä tosin oli kartion sijasta kahvakuula :D Sen opetin niin, että näytin ensin muutaman kerran kädellä mihin suuntaan haluan Usvan menevän. Sitten kun Usva itse hakeutui haluttuun suuntaan, naksautin ja heitin namin siihen suuntaan mihin liikkeen kuuluisi jatkua. Usva tajusi melko nopeasti, mitä haluan sen tekevän ja nyt osaa jo kiertää merkin kokonaan :)

Käytättekö te sheippaamista/naksuttamista kouluttamisessa?

Koirakaveri

Tänään käytiin pitkällä lenkillä ja Usva sai olla paljon vapaana. Mukana oli myös mun kaveri ja hänen hoitokoiransa, ihana sekarotuinen Ira. Tytöt tuli hyvin toimeen, vaikka Usvaa jännittikin uusi kaveri. Loppulenkistä Usva meni jo rohkeasti ihan isomman kaverin viereen, yllä olevan kuvan ottohetkellä täytyi vielä pitää kunnon hajurako :D Ira antoi Usvan tutustua ihan rauhassa eikä ollut yhtään päällekäyvä, vaikka paljon isompi onkin. Tämä oli kyllä meidän kannalta tosi hyvä juttu, Usva sai taas yhden positiivisen koirakokemuksen lisää.

Ensin meillä oli tarkotuksena mennä metsään kävelemään, mutta päädyttiinkin menemään lenkki tietä pitkin, onneksi siellä päin kulkee tosi vähän autoja ja koirat sai juosta vapaana ison osan matkasta. Me ei Usvan kanssa olla nyt lähiaikoina kovin usein pystyttykään tekemään sellasia lenkkejä, että Usva saisi olla vapaana, kun mulla on aina päivisin koulua eikä sitten illalla pimeellä viitsi lähteä metsään. Viikonloppuisin käydäänkin sitten kivoilla metsälenkeillä ja kohta mulla alkaa lukulomakin niin Usva pääsee enemmän lenkkeilemään valoisaan aikaan.

Tiistaina me käytiin eläinlääkärissä ja Usvalta otettiin pois viimeinenkin maitohammas. Alunperin Usvalta piti poistaa myös se pikkuinen sidekudoskasvain, mutta sen annettiin sitten olla, kun olisi tullut niin iso haava suhteessa patin kokoon. Onneksi siitä patista ei ole mitään haittaa ja se jää sopivasti turkin alle piiloon :)

Upeita blogeja

Tänään esittelen teille minulle linkatuista blogeista mielestäni kolme ihaninta. 

Arvostan blogissa siistiä ulkoasua ja suuria hyvälaatuisia kuvia, joita jokaisesta näistä blogeista löytyykin. Tykkään lukea blogeja, joissa kerrotaan ihan tavallisesta arjesta koirien kanssa ja mielellään myös harrastuksista. Videot ja mielipidepostaukset ovat ehdottomasti suuri plussa! :)

* * * *

Hertan ja Kertun blogi

Tässä blogissa seikkailevat villakoirat Hertta ja Kerttu sekä beauceronpentu Martta, joiden touhuista on kiva lukea. On myös ihanaa seurata pennun kasvua. Blogi on monipuolinen, kuvat ja teksti ovat samassa tasossa ja ulkoasu on muutenkin upea :)

* * * *

Nellie-Dellie

Blogi kertoo sekarotuisesta Nellistä. Blogin ulkoasu luo rauhallisen tunnelman ja on yksinkertaisen siisti. Blogista löytyy niin kuulumisia, harrastuspostauksia kuin videoitakin :)

* * * *

Perro Tida

Tämä blogi on aivan mahtava! Espanjanvesikoira Tidan touhuista on mukava lukea ja suuri plussa on mielenkiintoiset postaukset ja videot Tidan harrastuksista. Blogin ulkoasu on melko yksinkertainen, mutta silti persoonallinen :)

 * * * *

Suuri kiitos kaikille bloginsa linkanneille ja hyvää viikonloppua!

2 x 10 faktaa

Nyt on aika jatkaa toivepostausten tekemistä, vuorossa siis 10 faktaa sekä minusta että Usvasta :)

USVA

1. Usva rakastaa lumipallojen perässä juoksemista ja lumessa riehumista.

2. Usva ei pelkää lähes mitään muuta kuin isoja koiria.

3. Usvan lempiherkkua on jauheliha.

4. Usva ei ole koskaan tuhonnut muuta kuin yhden kuulokkeiden johdon.

5. Usva on aamu-uninen ja haluaisi usein arkiaamuina jäädä vain nukkumaan, kun pitäisi lähteä ulos.

6. Usva on nopea oppimaan ja helposti motivoitavissa leluilla ja etenkin nameilla.

7. Usva on hieman alikorkuinen, tällä hetkellä korkeus on noin 33 cm.

8. Usva on ensimmäinen oma koirani.

9. Usva on pentueensa ainoa tricolour.

10. Usva on tosi kova pusuttelemaan :)

LOTTA

1. Opiskelen lukiossa viimeistä vuotta.

2. Olen harrastanut useamman vuoden ratsastusta, mutta lopetin sen 8. luokalla.

3. Olen hieman varusteharrastaja koiratouhussa ja rakastan ostaa uusia koiratavaroita.

4. Olen ala-asteelta lähtien hoitanut tuttujen ja naapureiden koiria lukion alkamiseen asti, rotuina ovat olleen mm. saksanpaimenkoira, cockerspanieli, novascotiannoutaja, phalene, papillon, suomenlapinkoira ja erilaiset sekarotuiset.

5. Olen erittäin kiinnostunut harrastamaan tokoa ja agilityä.

6. Tykkään valokuvaamisesta.

7. Inhoan pinaattikeittoa.

8. Olen luonteeltani sosiaalinen, iloinen ja tulen toimeen lähes kaikkien kanssa, uusien ihmisten kanssa olen aluksi vähän ujo.

9. Olen käynyt Suomen lisäksi vain kahdessa maassa.

10. Rakastan koiria!

Sekarotuisten kasvatus - oikein vai väärin?

Pyysin tuossa edellisessä postauksessa teiltä postausideoita ja päätin toteuttaa nyt saman tien yhden: mielipiteeni sekarotuisten kasvatuksesta. 

Todella useasti sekarotuisten kasvatus mielletään pentutehtailuksi. Nämä ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Myös rotukoiria voi tehtailla ja vastaavasti sekarotuisen pentueen voi kasvattaa vastuullisesti. Itse en ole selkeästi sekarotuisten kasvattamista vastaan tai sen puolella, mutta mielestäni ei ole väärin teettää yksittäinen ja harkittu sekarotuinen pentue. Niin puhdas- kuin sekarotuisen pentueen teettämiselle on aina oltava jokin syy, esimerkiksi hyvän ja terveen rakenteen ja hyvän luonteen periyttäminen.

Sekarotuisten kasvattamisessa on kuitenkin epäkohtia, jotka voidaan usein välttää rotukoirien kasvatuksessa. Rotukoirilla on yleensä suku melko hyvin tiedossa. Monilla sekarotuisilla näin ei ole. Tästä johtuen puhdasrotuisen koiran perinnölliset sairaudet ja muut ongelmat ovat helpommin ennustettavissa ja näin ollen vältettävissä kuin sekarotuisen koiran.

Monesti kuulee sanottavan, että sekarotuiset ovat rotukoiria terveempiä. Tämä pitää varmasti monessa kohdin paikkansa, mutta voi myös käydä niin, että sekarotuinen saa rotujensa perinnölliset sairaudet. Jos sekarotuinen on sairaiden rotujen risteytys (esim. rotujen, joilla on hengitysvaikeuksia tai muita rakenteellisia terveysongelmia), on selvää, ettei se ole terveempi kuin rotukoira, joka on perusterve.

Sekarotuisia kasvatettaessa yksi ongelma on se, että kuka tahansa voi sanoa olevansa kasvattaja. Siihen ei vaadita mitään näyttöä. Rotukoirien kasvattajalla on vastuuta (kasvattajasitoumus), mutta sellaista ei ole sekarotuisten kasvattajalla. Eläinsuojelulaki voi puuttua touhuun, jos merkittävää vastuuttomuutta havaitaan, mutta ei se välttämättä "kasvattamista" lopeta. 

Kuva: http://z4.invisionfree.com/karvaturrit/ar/t13792.htm

Sekarotuisten kasvattamista vierastetaan eivätkä monet usko, että sekarotuisia kasvattava henkilö ei välttämättä ole pentutehtailija. Sekarotuisten kasvattaminen on ymmärtääkseni melko uusi ilmiö, mikä varmasti osaltaan aiheuttaa tämän oudoksunnan. Pentutehtailijoiden lisäksi on onneksi myös vastuullisia sekarotuisten kasvattajia, jotka tutkituttavat koiransa ennen pennuttamista ja teettävät vain harkittuja pentueita ilman, että tarkoituksena on vain saada mahdollisimman paljon tuottoa pennuista. Näin ollen koirien järkevä ja vastuullinen kasvattaminen ei katso sitä, ovatko kasvatettavina sekarotuiset vai rotukoirat. Molempien kasvattaminen on oikein, jos kasvattaja toimii vastuullisesti, ja väärin, jos kyseessä on vastuuton kasvattaja tai pentuja auton peräkontista myyvä pentutehtailija.

LINKKAA KOIRABLOGISI

Siivosin vähän mun blogilistaa ja sinne tuli aika paljon tyhjää tilaa uusille blogeille. Toivoisin siis, että jos kirjoitat koirablogia, linkkaat sen kommentteihin pienen esittelyn kera :) Liityn lukijaksi kiinnostaviin blogeihin ja voin myös esitellä pari omasta mielestäni parasta blogia. Aikaa blogien linkkaukselle on viikko eli teen parhaiden blogien esittelyn ensi viikon lopulla.

Lisäksi toivon, että kirjoittaisit kommenttiboksiin postaustoiveita. Haluisitko, että blogiin tulisi tarkempaa esittelyä Usvasta tai omistajasta, arvontaa, mielipidekirjoituksia vai mitä? Ideoita kehiin! Jonkinnäköisen videon pyrin ainakin toteuttamaan mahdollisimman pian :)

Mukavaa viikonloppua ♥

Asiaa jalostuksesta ja sen överiksi menemisestä

Vähän painavampaa asiaa tänään. Aion puhua koirien jalostuksesta ja siitä, milloin se on mennyt liian pitkälle.

Jalostus on mielestäni hyväksi silloin, kun se vie rotua eteenpäin ja terveempään suuntaan. Kun syntyvillä pennuilla on hyvä olla eivätkä ne ole syntymästään saakka sairaita vain ylijalostuksen vuoksi. Jalostus menee oikeaan suuntaan silloin, kun kasvattajien toimintaa ohjaavat koirien terveys ja hyvä luonne.Valitettavan monille koirissa tärkeintä on kuitenkin se ulkonäkö.

Sairaan rodunkin kasvattaja menee oikeaan suuntaan, jos hän pyrkii viemään rotua terveempään suuntaan ja käyttää jalostuksessa vain mahdollisimman terveitä rodun edustajia. Vastaavasti suhteellisen terveen rodun kasvattaja alkaa vajota alaspäin siinä vaiheessa, kun hän keskittyy vain kasvattiensa ulkonäköön. Vähitellen terveestäkin rodusta voi tulla sairas. 

Jalostus on mennyt siihen, että monilla roduilla on todella liioiteltuja ulkoisia piirteitä. Turkki, joka on niin pitkä, että se laahaa maata. Niin lyhyt kuono, että koiran on vaikea hengittää. Suhteettoman lyhyet jalat, minkä vuoksi koiralle tulee usein selkäongelmia. Niin pieni kallo, etteivät koiran aivot meinaa mahtua sen sisään. Ja näiden ongelmien sanotaan vain kuuluvan rotuun.

Englanninbulldoggi noin 100 vuotta sitten - Englanninbulldoggi nykyään

Hyvänä esimerkkinä ylijalostetusta rodusta on englanninbulldoggi, joka on ehkä sairain kaikista roduista. Englanninbulldoggeilla on ahtaat sieraimet ja niillä on todella paljon hengitysvaikeuksia. Niiden henkitorven läpimitta on yleensä 0,3-0,6 cm. Vastaavan kokoisella terveellä koiralla henkitorven läpimitta on yli 1,2 cm. Jalostuksessa käytetään koiria, joilla on selviä terveysongelmia eivätkä useat englanninbulldoggit pysty edes lisääntymään luonnollisesti. Miltäs kuulostaa? Tuskin kovin mukavalta. Samaan sairaiden rotujen kategoriaan kuuluvat esim. ranskanbulldoggi, cavalier kingcharlesinspanieli ja mopsi. 

Totuus on se, että ihmiset ovat pinnallisia. Joillekin koiran ulkonäkö ja näyttelymenestys ovat kaikki kaikessa, ei väliä onko koiralla E-lonkat tai pahoja hengitysvaikeuksia. Näitä sairaita koiria pennutetaan ja ihmiset ostavat pentuja, niiden ongelmathan "kuuluvat vain rotuun". En ymmärrä, miten joku voi pitää esim. koiran röhisevää hengitystä söpönä ja hauskana. Eikö ihmiset näe, että koira kärsii? Monet myös perustelevat sairaan rodun edustajan ottamista sillä, että niillä on mukava luonne ja ne ovat rauhallisia. Kyllähän esim. englanninbulldoggi on rauhallinen, sillä se ei vain pysty/jaksa liikkua. 

Usein sanotaan, että näyttelyt ovat sysänneet liikkeelle tämän jalostuksen överiksi menemisen. Tässä väitteessä on perää, sillä monet kasvattajat haluavat käyttää jalostukseen koiraa, joka on menestynyt näyttelyissä. Etenkin, jos kasvattaja on sellainen, joka kiinnittää kasvateissaan huomiota enemmän ulkonäköön kuin terveyteen ja luonteeseen. Tervettä ja hyväluonteista koiraa ei oteta jalostuskäyttöön, jos se ei ulkonäöltään vastaa rodunomaista yksilöä. Rodunomaisella ulkonäöllä on toki merkitystä, mutta mielestäni enemmän painoarvoa pitäisi olla koiran luonteella ja terveydellä, kuin sillä, onko sen häntä juuri oikeassa asennossa tai onko sillä yksi valkoinen laikku liikaa.

Jos rotu ei kuulu PEVISAan (perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma), monia jalostukseen käytettäviä koiria ei edes tutkita. Kennelliiton jalostustietojärjestelmän esimerkkinä aiemmin käytetyn englanninbulldoggin lonkkaniveltilasto on karua luettavaa. Vuonna 2010 syntyneitä englanninbulldoggeja on tilaston mukaan 272, joista vain 4% on lonkkakuvattu. Näistä kuvatuista koirista 36%:lla on D-lonkat ja 64%:lla E-lonkat. Järkyttävää, eikö? Silti näitä sairaita ja tutkimattomia koiria käytetään jalostukseen. Seuraavana vuonna syntyi 283 englanninbulldoggia. Tällainen kasvatus on mielestäni todella vastuutonta ja antaa kasvattajista sellaisen kuvan, että havitellaan vain rahaa, mainetta ja kunniaa.

Myös koiran ostajalla on vastuuta. Se, tuijottaako ostaja terveys- tai luonnetestituloksia vai tittelirivistöjä, merkitsee paljon. Kasvattajan ja pentueen valinnalla ostaja osoittaa, mitä piirteitä hän arvostaa pentueen vanhemmissa. Onko tärkeintä koiran terveys ja hyvinvointi vai näyttelymenestys. Näin myös ostajat vaikuttavat paljon jalostukseen ja siihen millaisilla koirilla pentuja teetetään.

Vastuullinen kasvattaja pyrkii viemään rotua eteenpäin, oli kyse sitten perusterveen tai sairaan rodun kasvattajasta, ja käyttää jalostuksessa mahdollisimman terveitä yksilöitä sekä teettää jalostukseen käytettävillä koirilla terveystutkimukset. Jokaisen pennunostajan tulisi tutkia pentueen vanhempien terveystulokset ja jättää ottamatta pentua tutkimattomista vanhemmista. Viimeistään siinä vaiheessa hälytyskellojen pitäisi soida, jos pentujen emä ei ole pystynyt synnyttämään luonnollisesti. Koirien ei pitäisi kärsiä ihmisten ahneuden ja pinnallisuuden vuoksi.

HAPPY NEW YEAR 2015

Hyvää uutta vuotta! Vuosi 2014 kului kyllä tosi nopeesti, vaikka paljon on ehtinyt tapahtuakin. Mulle vuoden tärkein ja mieleenpainuvin tapahtuma oli se, kun sain Usvan 23.8. Usva täyttää huomenna 2.1. puoli vuotta. Hassua, että se pikkupentu on jo kasvanut noin isoksi.

 Vuonna 2014 Usva on:

- syntynyt

- muuttanut uuteen kotiin

- opetellut perusjuttuja (sisäsiisteys, hihnassa kulkeminen jne.)

- aloittanut tokon treenaamisen ja opetellut peruskäskyjä (istu, maahan jne.)

- tavannut paljon uusia ihmis- ja koirakavereita

- käynyt eläinlääkärissä

- juossut ja leikkinyt paljon

- viettänyt leppoisaa koiranpennun elämää :)

Vuoden 2015 tavoitteet:

- jatkaa tokon treenaamista, mahdollisesti osallistua jollekin kurssille

- käydä mätsäreissä, ehkä myös näyttelyssä

- tavata lisää uusia kavereita

- mahdollisesti kokeilla agilitya

- pysyä terveenä

- jatkaa leppoisan elämän viettämistä :)

Tammikuussa tapahtuu:

- 6.1. mennään ehkä mätsäriin Klaukkalaan

- 20.1. leikkaus. Usvalta leikataan jalasta pois pieni sidekudoskasvain (vaaraton). Samalla otetaan pois loput maitohampaat, jos eivät ole lähteneet siihen mennessä. Yläkulmurit ovat siis vielä kiinni.